sunnuntai 8. elokuuta 2010

Mä ku olen kovin auttavainen kaveri kaiken kaikkiaan (tuppaa vaan tuo kotiväki väärin ymmärtään avuliaisuuden), niin mä kävin hakemassa ämpärin, ja yritin kovasti ehdotella että joku lähtis mun kanssa vaikka mustikkaan. Lupasin kantaa ämpärinkin, mutta ei noita taaskaan huvittanut. Jotain Mamma tupis, että mun tartteis ottaa rauhallisesti, kun on se saikku päällä jälleen.

Siitä hyvästä mä olin Mammasta tätä mieltä, tosin mun asenne on kuulemma joskus muutenkin tuollainen (oikeasti tässä kuvassa mamma kokeili mun päälle paitaa olisko tuo sopiva, jos sen vaikka kastelis ja laittais päälle, viilentäis kuulemma kivasti helteillä):

lauantai 7. elokuuta 2010

Kuvausten tuloksia.

Kävin heinäkuun puolenvälin tienoilla viralllisissa lonkka-, kyynär- ja silmäkuvauksissa. Olipa kaiken kaikkiaan kauhea kokemus, yhtään tykännyt ku silmäkuvauksissa eläinlääkäri tunki itsensä iholle, piti sille vähän mainita asiasta. Silmistä sitten löytyikin jotain häikkää, lekuri ei ihan varma ollut mitä sen on.

Ja sitten ne kurjat tainnutti mut, kuulemma niin on tapana ku röntgen kuvia otetaan. Mähän sinnittelin vastaaan enkä suostunu rauhoittumaan. Mutta jossain kohdin nukkumatti vei voiton. Se herääminenkin oli si myös oma juttunsa, millään olis halutttanu virota siitä ja saivat Äijä ja Mamma tosiaankin tehdä töitä asian eteen.

Viralliset tuloksetkin tulivat jo ja tälläiset ne on:
Lonkka: A/A
Kyynär: 2/2
Silmät: Katarakta, jonka sijaintia ei ole määritelty: epäillyttävä.

Eli tämä tarkoittaa, että musta tuli sohvachampion. Etupään takia kaikki hypyt ja muu telkkuaminen on kiellettyä, on kuulemma nivelrikkoa havaittavissa. Muahan se ei haittaa ku Mamma voi mua niin paljoa enään kurmuuttaa, mutta huomasi Mammasta ja Äijästkin että surullisia olivat. Mitä ne oikein ny suree oikein, tässä mä vielä olen kaikkien riemuna ja kiusana.