torstai 5. toukokuuta 2011

Kevät on jo pitkällä.. ja ylläri!

Meillä on täällä ollu aika rauhallista kevään ihastelua. Kaikki lumet on jo poissa ja nyt voi jo metsässä käydä juoksentelemassa ja nuuskuttelemassa kevään tuoksuja. Aika ihanaa, onneksi ei vielä ihan hirmu kuumaa ole ollut, niin on jaksanutkin pyyhältää mennä.
 
Unohdin tuossa viime kirjoituksessa laittaa kuvia, kun Mamma sai viimeinkin tehtyä sen mun synttärikakun, osa siitä kuulemma oli onnistuneen lt ansioistakin.


Olin mä vähän yllättyny kakusta kuitenkin:
Mutta ai että se oli suun mukaista:

Pitäisköhän mun kertoa teille tuosta ylläristä mikä meille tuli? Ette te kyllä taida haluta tietää ees? No haluatte tai ette niin kerron silti, ku mä en itse malta olla siitä hiljaa..


Meille muutti heti vapun jälkeen uusi asukas.. oikeastaan ihan suloinen... TYTTÖkoira! Jestas.. piti sitä eka päivä tuijottaa että mitä ihme tuo on, mutta eihän noille tytöille voi pitkään murjottaa. Oikeastaan se on ihan jees tapaus... vaikka onkin tyttö.


Mä ku oon tälläinen herrasmieskoira niin mähän tytölle si lelunkin toin ystävällisenä, mikä lie hiton rinsessa vaan on ku ei rengas kelpaa, tosin mamma kertoi että tytöt harvemmin kiinnostuneita renkaista.. outoja oikeasti ja mä ku vielä huomaavaisesti tarjosin pienintä mikä löyty.

Tää Rinsessa on kuulemma Riiviön siskolikka, ei uskois. Toinen ku on niin kiltti ja toinen on niin.. Riiviö.

Viimeisenä kimppakuva kaikista meistä, kun ollaan tulossa Mamman luokse:

tiistai 5. huhtikuuta 2011

Testejä..

Mammalla on taas käynnissä joku kuinka keksin meille koirille vaikka mitä testejä, mut se raahas luonnetestiin ja Riiviön onko koirastani suojeluuntestiin. Katsotaan mitä se vielä keksii joutessaan.

Mun luonnetesti oli Orimattailassa 3.4. Tuomareina oli Sami Heikkilä ja Jorma Kerkkä. Oltiin aamun ensimmäinen koirakko. Siellä ne tuomarit katseli miten mä mihinkin suhtaudun, oli ampumista, hyökkäyksiä ja pimeää huonetta, leikkimistä vieraiden kanssa jne.

Tulos:
1. Toimintakyky +1 (kohtuullinen)
2. Terävyys +1 (Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua)
3. Puolustushalu +3 (Kohtuullinen, hillitty)
4. Taisteluhalu +2 (Kohtuullinen)
5. Hermorakenne +1 (Hieman rauhaton)
6. Temperamentti +2 ( Kohtuullisen vilkas)
7. Kovuus +3 ( Kohtuullisen kova)
8. Luoksepäästävyys +3 ( Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin)

Eli hienosti se meni, on tästä video pätkääkin olemassa, mutta ku Mamma ei yllätys yllätys osaa sitä muokata niin jää laittamatta.

keskiviikko 9. maaliskuuta 2011

onpas aikaa kulunut tosi paljon päivityksestä!

Mä pahoittelen tosi paljon, ettei tätä oo päivitetty kunnolla, mutta Mamma on niin maan kauhean kiireinen muka nykyään ettei se jouda tekemään mitään. Ihmeellinen eläjä, kun ei mun mielestä tärkeintä hommaansa tee.

Siitä hyvästä saattekin oikein kunnon kuvaryöpytyksen aikaiseksi, ku nyt si tulee kaikki päivitykset kerrallaan. Riiviökin on kasvannu mahdottomasti tässä joutessaan. Pelkkää koipea koko kaveri, mikä lie kirahvi kuvittelee olevansa. Yhdessä me toimitaan edelleen ollaan oikea äly & väläys- parivaljokko, tosin Mamma sanoo meitä nuijaksi ja tosi nuijaksi. En vaan ymmärrä miks!


Mä muuten kerkäsin tässä ystävänpäivänä täyttää kunnioitettavat kaksi vuotta siitä hyvästä söpöstelyä:
Mun suosikkipaikka tarkkailla ulos:
Ja si muuten vaan meidän riekkumisia:

maanantai 29. marraskuuta 2010

Marraskuun viimeisiä viedään

Sitä ollaan jo marraskuulle saakka keretty, me muuta tehty oikeastaan ku leikitty, remuttu ja riehuttu. Eli oikeastaan ole ees mitään asiaa, mutta kuvia jos teidän iloksi laittelen, niitä ku on Mamma ja Äijä napsinu ihan urakalla, luulevatkohan ne olevansa paparazzeja tai jotain vastaavia.

Riiviö taas varasti mun kepin:
 Osataan me olla joskus paikallanikin:
 Vauhdin hurmaa:
Tuossa keskellä on meidän Mamma viimeinkin ikuistettuna:

sunnuntai 31. lokakuuta 2010

Onnea Pappa.. tänään täynnä 11 vuotta!!!

Onnea Pappa, meidän kaikkien puolesta.. tänään täynnä upeat 11 vuotta!!
Vielä jaksaa vanha hienosti menossa mukana, itse asiassa ei susta ees huomaa, että ikää on jo noinkin paljon. Vielä jaksat touhottaa mennä.. Onnea Pappa ja toivottavasti olet seuramme vielä pitkään.

Juhlimme päivääsi maukkaalla kakulla.. jonka valmistukseen käytetty oli possunsisäfilettä ja nakkeja.


Saatiin me Riiviönkin kanssa omat osuutemme:



lauantai 23. lokakuuta 2010

Mahdoton syksy tai ainakin yrittää olla

Voisin jopa minäkin sanoa, että tämä syksy on ollut ihan mahdoton. Kaikkea on sattunut, ja suurin osa vielä sellaista mitä ei haluisi sattuvan kenellekkään, kaksi kuolemaa ja yksi loukkaantuminen. Ei mä en sanonu tällä kertaa pahasti, että siitä oltais loukkaannuttu.

Bh-kokeesta oli viime kirjoituksesta puhetta, meidän kyllä Mamman kanssa sinne piti mennä, mutta se onneton tunari ja pallopää teloi itsensä! Ihan oikeasti se käveli pari viikkoa kuin mikäkin raihnainen vahna mummeli, toisaalta huvitti seurata sen köpöttelyä, mutta toisaalta tuli vähän paha mieli ku ei me mitään tehdä voitu. Että se siitä bh:sta. Kuulemma ensi keväänä uudestaan koetataan.

Joten siitä hyvästä tai siitä huolimatta me ollaan lomalla kaikki, mä ja Riiviö remutaan keskenämme ja Mamma koettaa vaan kestää meitä. Reilua, eikö totta!

 Ja me pummitaan tosi sujuvasti myös nykyään:
 Riiviön ensimmäiset kokemukset lumeen, sekosi täysin kaveri parka:

keskiviikko 15. syyskuuta 2010

Veivaa veivaa.. treenaa treenaa..

Mamma on taas jälleen höyrähtänyt ihan täysin, ei ymmärrä että mä ku olen näin pieni vielä mun pitäis saada olla ja mennä miten haluan. Ei vaan mene niin, se ronttaa mua kentälle melkein koko ajan.. jostain bh-kokeesta se mutisee ja sen liikkeistä. Itse se sinne on ilmoittautunu, joten menis ihan yksin vaan miks mun tartte jos mä en halua?

Totuus on että kyllä mä ne liikkeet ihan oikeasti osaan, mutta joskus ei vaan huvita ihan orjallisesti noudattaa niitä, eikö muka riitä että vähän sinne päin kun sattuu muistumaan mieleen.

Perusasento:
Seuraamista, tästä ei Mamma voi väittää etten tiiviisti seurais:
Paikalla istuminenkin onnistuu:
Ja tänne kutsu myös vauhdilla:
Osaan mä muutakin, mutta kaikesta ei ole kuvia. Sattui vaan yksissä treeneissä olemaan Äijä mukana kameran kanssa niin saatiin otoksia.

Jotain hupiakin treeneistä on, Mamma kiusaa Riiviötä myös samalla. Tosin se on ihan outo heppu, se näyttää ihan siltä että tykkää tehdä asioita! Ei ole vielä ymmärtäny laiskottelun jaloa tarkoitusta:

Perusasento:
 Seuraamisen opettelua:
Tänne tuloakin nekin harjoittelee: