Ruokaa ja sairaslomaa

Ruoka mikä ihana puheen aihe. Siis mä tykkään ainakin syödä. Ja mun ruokavaliosta on joskus joku Mammalta kysynytkin, nappuloitahan mä en syö lainkaan. Johtuu ihan siitä että rupesin niitä oksenteleen niin ei nää si viitsiny kiusata enempää. Kuulemma ei kauhean paljon vaikeampaa ole tehdä tätä mun nykyistä ruokaani.

Mun ruoka on siis raakaruokintaa tai ainakin vähän sinne päin, eli lihaa eri muodoissa ja erilaista ja kuten jo nimikin sanoo niin raakana. Mamma si sotkee sekaan yrjölän puuroa, että maha toimis sujuvammin, kun väittävät että pelkän lihan syönti aiheuttaa ummetusta. Iltaisin mä si syön lihaisia luita, siitä sekin hyöty että hampaat pysyvät kunnossa. Ja laittaahan se muutakin sinne sekaan, mutta mä niin jaksa siihen perehtyä mitä kaikkea meneekään, musta on paljon tärkeämpää syödä. Jos jotain enemmän kiinnostaa niin kysykää suoraan Mammalta. Äijältä ei kannata ku sillä ei ihan rehellisesti sanottuna ole harmainta hajuakaan asiasta. Mamma meillä toimii ruokavastaavana.

Ja si niitä huonompia uutisia, mä oon sairaslomalla. Mamma raahas mut lekuriin ku oli patti tuohon kyynärään ilmestyny eikä se tienny mistä ja mä suostu kertomaan. Siellä si lääkäritäti tuumas katsottuaan että nivelpussin tulehdus on käynnissä, siis tulehduskipulääkkeita ja lepoa kahdesta viikosta kuukauteen. Si on puhelin aika, että neuvottelevat mitä tehdään jos ei ole parantunut. Kyllä mäkin toivon, että olis parantunu jo siihen mennessä, ku tää rauhassa olo on ihan tylsää!

Mä ku nyt siis vaan joudun olemaan niin puran energiaa kenkiin.. siis tiedän etten saa niitä maistella, mutta minkäs mä sille voin että ne yrittää mun päälle väkisin käydä niin kai mullakin on oikeus itseäni puolustaa. Mamma vaan taaskaan mun selitystä usko miks kenkiä riepotellaan, mutta näin se vaan on tai ainakin voisi olla. Mamma tässä parasta aikaa miettiikin erilaisia aivojumppa juttuja sisälle, että ees vähän tätä energiaa hupenis.